Selvitä ajatusjohtajuutenne edellytykset
Ajatusjohtajaksi ei voi ilmoittautua, vaan auktoriteettiasema ansaitaan tekojen kautta. Ratkaisevassa asemassa on tiedonjako: Yrityksillä on hallussaan valtava määrä asiakkaita hyödyttävää informaatiota, mutta osa elää edelleen siinä uskossa, että tietoa kannattaa varmuuden vuoksi pihdata. Todellisuudessa tiedon jakaminen ja siihen liittyvän asiantuntijuuden esiin tuominen on tehokas keino kasvattaa luotettavuutta ja mainetta.
Kysy siis itseltäsi: Onko organisaatiollanne edellytykset jakaa tietoa avoimesti? Tuodaanko asiantuntijoita ja heidän erityisosaamistaan riittävästi esille?
Ajatusjohtajuus tulee yhdistää brändiin, jonka asiakkaat ja muut sidosryhmät tuntevat. Tämä edellyttää, että yritystoiminnan perusrakenteet, kuten viestintäkanavat, ovat kunnossa ja löytyy asiantuntijoita, jotka vievät viestiä eteenpäin. Usein ajatusjohtajuus henkilöityy yhteen asiantuntijaan, mutta yrityksellä voi olla useita sanansaattajia. Niitä tarvitaan, kun yritys saavuttaa ajatusjohtajan aseman ja suuri yleisö ja media kiinnostuvat siitä.
Aloita systemaattinen ajatusjohtajuuden rakentaminen
Huippuasiantuntijan maine ei kuitenkaan tule annettuna, se tulee ansaita – avoimuudella ja aidoilla halulla jakaa tietoa ja auttaa muita.
Ennen kaikkea ajatusjohtajalta edellytetään näkemyksellisyyttä. Yleispätevä käsitys jostakin aihealueesta ei riitä; vaaditaan syvällinen ymmärrys markkinasta, sen haasteista ja mahdollisuuksista. Lisäarvon tuottaminen edellyttää, että ajatusjohtajalla on esittää selkeä näkemys tulevaisuuden suunnasta ja menestymisen edellytyksistä. Seuraavaksi tieto- tai osaamispääoma on tuotteistettava. Oma näkemys tulee yhdistää liiketoiminnan kehittämiseen tai jopa muotoiltava myytäväksi tuotteeksi tai palveluksi.
Ajatusjohtajuuspotentiaalin kartoittaminen ja jalkauttaminen
Oheinen malli toimii apuna, kun yritys on vasta tunnistamassa ajatusjohtajuuspotentiaaliaan:
Ensin tulee tunnistaa se yksilöllinen näkemys, jonka pohjalle asiantuntijuus rakennetaan: missä asiassa yritys on paras ja mikä erottaa sen muista alan toimijoista? Ajatusjohtajan tulee tarjota jotakin aidosti uutta ja arvokasta tietoa tai osaamista. Tuon arvon todistaminen käy niin, että yritys tuottaa ja julkaisee uutta tietoa, artikkeleita, tutkimustuloksia, raportteja tai analyysejä.
Tieto muuttuu hyödylliseksi vasta levitessään suuren yleisön tietoisuuteen. Esimerkiksi tutkimusraportti sellaisenaan kiinnostaa harvaa, mutta sen pohjalta järjestetty seminaari saattaa herättää laajemmalti kiinnostusta. Äärimmäisen tärkeää on siis markkinoida, myydä ja tuotteistaa yrityksen vaivalla tuottamaa tietoa, ja näin rakentaa yrityksen brändiä ja mainetta ajatusjohtajuudelle.
Ajatusjohtajuusasema saavutetaan vasta kun tietoa aktiivisesti jaetaan kaikissa kanavissa, asiakkaita ja sidosryhmiä autetaan eri foorumeilla ja ympäröivään yhteiskuntaan pyritään vaikuttamaan kaikilla mahdollisilla tahoilla. Avoimen keskustelun avulla yritys tai brändi profiloidaan tietyn osaamisalueen suvereeniksi asiantuntijaksi.
Määrittele asiantuntijoiden ja ajatusjohtajuuden välinen suhde
Ajatusjohtajuus kumpuaa asiantuntijoista. Johtotasolta puskettu vaatimus ajatusjohtajuuden esiin nostamisesta ei kanna, ellei yksilö koe hyötyvänsä siitä itse. Oman asiantuntijuuden esiin tuominen on hyödyllistä, vaikka se vaatiikin rohkeutta. Erottuvat keskustelunavaukset voivat nostaa esiin eriäviä mielipiteitä, mutta juuri vuorovaikutuksen ja opponoinnin kautta tieto jalostuu ja uudenlainen ajattelu pääsee esiin. Huippuasiantuntijan maine ei kuitenkaan tule annettuna, se tulee ansaita – avoimuudella ja aidoilla halulla jakaa tietoa ja auttaa muita.
Ennen kaikkea ajatusjohtajalta edellytetään näkemyksellisyyttä. Yleispätevä käsitys jostakin aihealueesta ei riitä; vaaditaan syvällinen ymmärrys markkinasta, sen haasteista ja mahdollisuuksista. Lisäarvon tuottaminen edellyttää, että ajatusjohtajalla on esittää selkeä näkemys tulevaisuuden suunnasta ja menestymisen edellytyksistä. Seuraavaksi tieto- tai osaamispääoma on tuotteistettava. Oma näkemys tulee yhdistää liiketoiminnan kehittämiseen tai jopa muotoiltava myytäväksi tuotteeksi tai palveluksi.
Hyvä, ajatusjohtajuutta tukeva sisältö edellyttää uudenlaista näkökulmaa, syvällistä käsittelyä tai konkreettisten vinkkien ja työkalujen tarjoamista lukijoille. On tärkeää seurata aktiivisesti, mitä maailmassa ja omalla alalla tapahtuu, ja tehdä niistä omia tulkintoja. Kannattaa käydä läpi tutkimuksia, tutustua kilpailijoiden sisältöihin sekä ajankohtaisiin keskusteluihin. Sisältöä voi rikastuttaa tuomalla mukaan esimerkiksi kollegojen näkemyksiä ja muiden asiantuntijoiden vinkkejä. Hyvä idea on myös käsitellä konkreettisia, asiakkaiden esiin nostamia kipukohtia, sillä samat haasteet puhuttavat usein muitakin.
Blogikirjoitus perustuu Valveen huhtikuussa 2018 järjestämään webinaariin: ”Askeleet ajatusjohtajuuden rakentamiseksi”, jossa asiantuntijoina kuultiin viestintäjohtaja Kirsi Nurmea ja sisältöstrategi Vilja Sormusta.
Katso webinaaritallenne tästä:
Haaveiletko ajatusjohtajuudesta? Ota yhteyttä Valveen viestintäjohtajaan Kirsi Nurmeen:
kirsi.nurmi@valve.fi
045 2719 559
