Liikkuva kuva ja animaatio kasvattavat rooliaan. Perusilmeen elementtejä on aiemmin viety liikkuvan kuvan sovelluksiin esimerkiksi videoiden loppuplansseihin sekä typografian ja värien ohjeistuksiin. Animointitapojen, liikkeen luonteen, kolmiulotteisuuden hyödyntäminen sekä dramaturgian ja kerrontatapoihin liittyvä ohjeistaminen on usein jäänyt vähemmälle.
Liikkuvan kuvan sovelluksien ohjeistamisessa hyvä tapa edetä on määritellä tarvittavien videoiden ja animaatiotyyppien käyttötarkoitus ja tehtävä. Peruselementtien muokkaaminen animoidussa muodossa käytettäviksi komponenteiksi voi olla yksi askel liikkuvan kuvan hyödyntämisessä. Eri sisältötyyppien ryhmittely auttaa rajaamaan käytettävien tyylien ja visuaalisten elementtien suunnittelutyötä. Brändin tyyli voidaan määritellä eri tasoisilla ohjeistuksilla ja työkaluilla, esimerkiksi videon leikkausta ohjaavista tyylimäärityksistä ja teknisistä arvoista aina toistuvien elementtien tiedostokirjastoihin asti. Elementtikirjastot ja työpohjat helpottavat sovellusten tuottamista. Ne tekevät myös brändikokemuksen muodostamiseen liittyvien elementtien käytön suunnittelijoille ymmärrettäväksi ja ohjaavat luovaa suunnittelua brändin mukaiseen suuntaan. Elokuvallisten ja dramaturgisten keinojen ymmärtäminen ja ohjeistaminen liittyy kiinteästi viestinnän sisältöjen ja tyylin määrittelyyn.
Myös ääneen ja kuulemiseen perustuvan viestinnän osuus on kasvamassa. Ihmiset kuuntelevat podcasteja, äänikirjoja ja musiikkia tehdessään jotain muuta. Äänitunnistukseen perustuva laitteiden, applikaatioiden ja sivustojen käyttö kehittyy. Amazonin Alexan ja Applen Sirin tyyppiset tekoälyyn ja äänen tunnistamiseen liittyvät palvelut valtaavat alaa. Tunnistettavan äänimaailman kehittämisen tarve kasvaa. Chatbottien ja muun keinoälyyn pohjautuvan asiakaspalvelun pitäisi myös tukea brändiä. Äänen sävyjen ja musiikin tyylien määrittely tuo sisällön esittämiseen haluttaessa mukaan vahvasti tunteisiin vaikuttavan tason.
Uudet tekniset ratkaisut tukevat myös interaktiivisuutta, osallistamista ja elämyksellisyyttä esimerkiksi pelillistämisen tai lisätyn todellisuuden keinoin. B-to-B -yrityksillä on usein valmiina sopivaa 3D-materiaalia, jota voi jos kohtuullisilla panostuksilla hyödyntää tämän tyyppisissä sovelluksissa ja muussa liikkuvassa kuvassa.
Brändin olemus pitää jalkauttaa onnistuneesti siis entistä moninaisempiin sovelluskohteisiin. Muutos korostaa tarvetta ja haastaa osaltaan tapaamme määritellä brändi ja ohjeistaa brändikokemus ja visuaalisuus. Esimerkiksi kuvamaailman aito erilaistaminen vaatii pohjakseen brändin olemukseen, maailmaan, tarinaan tai persoonallisuuteen liittyviä määrityksiä. Visuaalisilla valinnoilla pitäisi aina olla vahva linkki brändin määrityksiin ja nyt entistä enemmän myös viestien erottuvuuteen liittyvään analysointiin. Tarvitaan myös laajan sovelluskentän ja niihin liittyvien ohjelmistojen ja teknologioiden ymmärtämistä.
Liikkuva kuva ja digitaaliset keinot auttavat myös brändiin ja visuaalisuuteen liittyvässä koulutuksessa.
Jos haluat kuulla lisää ohjeistuksien päivittämisestä uusien keinojen aikaan, tapaamme mielellämme aiheen äärellä ja kerromme aiheesta lisää.
Yhteystiedot:
Juha Pohjola
Senior Designer, Visual Lead
+358 50 430 4199, juha.pohjola@valve.fi
