Sosiaalisen median nousu ja viestinnän moniäänisyyden lisääntyminen ovat avartaneet maailmaamme uskomattoman nopeasti. Samalla luottamuksen tarve on lisääntynyt, kun viestinnän tulvassa myös disinformaation sekä epäasialliseksi koetun vaikuttamisen määrä kasvaa. Jos sananvapaus kääntyy itseään vastaan, voivatko asiantuntijat ja auktoriteetit pelastaa tilanteen? Tuleeko vuodesta 2023 käänteentekevä sosiaalisessa mediassa?
Tuore Pew-tutkimuskeskuksen raportti heijastelee ainakin omia tuntemuksiani siitä, että sosiaalisen median viestintään on satsattava merkittävästi tulevana vuotena: Yhdysvalloissa jo suurin osa (64 %) kansalaisista pitää sosiaalista mediaa demokratian toteutumista enemmän haittaavana kuin edistävänä viestintäkanavana. Elon Muskin ja Donald Trumpin Twitter-saagan valossa se ei olekaan ihme, mutta myös Hollannissa ja Ranskassa ollaan samalla tiellä; somella nähdään olevan enemmän haitallisia kuin positiivisia vaikutuksia. Pewn tutkimuksen mukaan internetin ja sosiaalisen median keskusteluja leimaavat nyt
- heikompi ymmärrys oman maan ajankohtaisesta tilanteesta
- heikompi ymmärrys muiden maiden ajankohtaisesta tilanteesta
- kärjistynyt poliittinen jakautuneisuus
- poliittisten keskustelujen karkea kielenkäyttö
- suvaitsemattomuus erilaisista taustoista tulevia kohtaan
- feikkiuutisten, väärien faktojen ja huhujen läpimeno
Pohjolassa usko on vahvempi – ruotsalaisista 66 % piti somen vaikutusta voittopuolisesti hyvänä. Mutta jotta vältytään ”Amerikan tieltä”, tätä luottamusta on tärkeä vahvistaa, puolustaa demokratiaa ja ihmisten halua osallistua yhteisten asioiden hoitamiseen.
Ajatusjohtajuuden rakentaminen ja vaikutusviestintä somessa ovat viestinnän keskeisimpiä tehtäviä
Yritysten ja julkisen hallinnon organisaatioiden asiantuntijoiden someläsnäololla ja vuorovaikutustaidoilla on luottamuksen ylläpitämisessä aivan keskeinen merkitys. Mielestäni ajatusjohtajuuden tärkein tavoite on nimenomaan luottamuksen vahvistaminen – vahva luottamus parantaa luonnollisesti myös kaupallisten ja muiden tavoitteiden menestysedellytyksiä.
Fiksut myös tiedostavat, että nykyisessä, monin tavoin kriisiytyneessä toimintaympäristössä ajatusjohtajuusteemoissa painottuu vaikutusviestintä: kerrotaan omista vaikutuksista ja konkreettisista teoista, joilla omaa jalanjälkeä pienennetään ja kädenjälkeä kasvatetaan. Luodaan uskoa ja luottamusta kestävään tulevaisuuteen.
Vaikutusviestinnän merkityksen lisääntyminen näkyy myös yritysten markkinoinnissa – se, mikä oli vielä pari vuotta sitten OK, ei todellakaan enää toimi. Kohujulkisuus jalkapallon MM-kisojen ympärillä ovat tästä tuore esimerkki.
Vaikutusviestinnän painoarvo lisääntyy myös velvoitteiden kautta, kun EU:n lainsäädäntö kiristyy. Kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) ja sen myötä uudet ESRS-standardit (European Sustainability Reporting Standards) tekevät tuloaan ja velvoittavat vuoteen 2027 mennessä huomattavasti laajempaa yritysjoukkoa kuin nyt.
Kriisiaika näkyy julkiseen sektoriin kohdistuvissa odotuksissa ja toimijoiden maineessa; T-Median Luottamus ja Maine -tutkimuksessa vuoden 2022 hyvämaineisimmat organisaatiot ovat Rajavartiolaitos ja Pelastuslaitos. Lisäksi puolustusministeriön ja Puolustusvoimien maine nousi edellisvuodesta reippaasti. Nämä organisaatiot ovat kansalaisten silmissä verrokkejaan parempia sekä vuorovaikutustaidoissa että vastuullisuudessa. Niiden organisaatiot ylintä johtoa myöten ovat proaktiivisesti läsnä eri kanavissa – on ymmärrys siitä, että vuoropuhelu sidosryhmien kanssa on kaikkien yhteinen tehtävä.
Riskiarviot ja valmiussuunnitelmat kuntoon
Poikkeukselliset olot ja nopeasti eskaloituvat politiikan ja turvallisuuden kriisit lisäävät epävarmuutta kaikkien organisaatioden toiminnassa. Kansainvälisten poikkeustilanteiden kerrannaisvaikutukset saattavat ajaa organisaation tai koko toimialan kriisitilanteeseen hyvinkin yllättäen. Tällöin oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun viestinnän merkitys on erittäin suuri. Viestintäasiantuntijoiden tehtävänä on tukea asiantuntijoita viestinnässä ja varmistaa toimivat prosessit, työkalut ja kanavat, myös poikkeusoloissa.
Jos teillä ei vielä systemaattisesti ja säännöllisesti tehdä toiminnan riskiarviointia myös viestinnän näkövinkkelistä, niin nyt viimeistään on tullut sen aika. Myös niissä organisaatioissa, joissa kriisiviestintäsuunnitelmat on laadittu, on hyvä tehdä tarkistuskierros.
Autamme organisaatioita rakentamaan ajatusjohtajuutta: laatimaan omat vaikutusviestinnän teemat ja sisällöt, olemaan läsnä ja käymään vuoropuhelua sosiaalisessa mediassa ja muissa kanavissa niin kansalaisten, eri yhteisöjen ja organisaatioiden kuin median kanssa (lue kollegani Olli Ristimäen vinkit blogista Harjoittelulla haastattelujen herraksi). Autamme myös vahvistamaan poikkeusolojen viestintää: rakennamme yhdessä kriisiviestintäsuunnitelman ja tuemme akuuteissa poikkeustilanteissa.
Ole yhteydessä niin jutellaan, miten voimme yhdessä rakentaa luottamusta vuonna 2023.
Ota yhteyttä:
Kirsi Nurmi
Director, Senior Consultant
+358 45 271 9559
kirsi.nurmi@valve.fi
